Maatalousyrittäjille ajankohtaista;
Isojoki - Karijoki - Kauhajoki - Kristiinankaupunki - Kurikka - Teuva

Lomalain keskeisimmät muutokset 1.1.2013 alkaen

 Laki kokonaisuudessa löytyy http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961231

Lomaa tilatessa otathan huomioon

Maatalouslomittajien työlistat täyttäyvät noin 2 - 3 kk etukäteen.Olethan ajoissa asialla, kun haluat lomaa juuri tiettynä aikana.

Varatessasi lomamatkan lähelle, kauas tai oikein kauas, niin olethan samantien yhteydessä lomatoimistolle.
Helpoin tapa lomitusnetin kautta; www.lomitusnetti.fi. Meillä ratkaisee se ajankohta, milloin on vuosiloma-ajankohtansa laittanut varaukseen.
Saman ajanakohdan / saman lomittajan varaus samanaikaisesti kahdelle yrittäjälle? Tällöin  katsotaan, koska varaukset on tehty ja ratkaisu löytyy sieltä..

Viikonloput / koulujen loma-ajat ovat varattuja jo puolikin vuotta aikaisemmin.
Myös eri tapahtumien ajankohdat näkyvät toiminnassamme esim. Farmari maatalousnäyttely ja muut kesätapahtumat. 

Vinkki; kannattaa pyytää, että lomatoimenohjaajat sijoittavat lomasi tasaisesti kalenterivuoden ympäri, niin silloin vuosilomasi pyörivät tasaisesti ympäri vuoden.

Muistathan lomaa tilatessasi kertoa mm seuraavia asioita;

Onko kyse molempien yrittäjien lomasta?

• Tarvitaanko tilalle yksi vai useampi lomittajaa sitä tekemään?
• Kuka tekee toisen työosuuden (nimi) jos se ei ole toinen lomansaaja?
• Toisen yrittäjän sijaisena toimivan on kyettävä tekemään/neuvomaan tilan työt loman aikana, mikäli tulee tarvetta (esim.lomittaja sairastuu).

 Ketkä saavat maatalouslomitusta?

Lomituspalveluihin ovat oikeutettuja sellaiset maatalousyrittäjät ja heidän perheenjäsenensä, joilla on pakollinen MYEL - vakuutus tai vakuutushakemus vireillä MELAssa. Lomituspalveluita voivat saada myös osatyökyvyttömyyseläkkeellä, kuntoutustuella olevat tai MYEL-vakuutus jatkuu eläkkeen rinnalla. 

Kotieläintalouden harjoittaja;

Laajimmillaan lomituspalveluja voivat käyttää kotieläimiä pitävät maatalousyrittäjät. Maatalousyrittäjä voi saada vuosilomaa 25 päivää ja tarvittaessa sijaisapua. Maksullista lomitusapua voi saada enimmillään 120 tuntia vuodessa. Vuosiloman saaminen edellyttää päätoimista kotieläintalouden harjoittamista.

Kasvinviljelijä;

Sijaisapua voivat saada myös kasvinviljelijät ja ne maatalousyritäjät, jotka harjoittavat maataloutta sivutoimisesti, kotieläinyksiköitä on vähemmän kuin neljä tai pakollinen MYEL-vakuutus ei ole ollut voimassa 1.1.vuoden alusta. 

Lisätietoja lomaoikeudesta www.mela.fi > lomitus > kenelle 

Sijaisapu / sijaisavusta perittävä maksu

Sijaisapuperusteita ovat;

• sairauden tai tapaturman aiheuttama työkyvyttömyys
• kuntoutustuki
• kuntoutus
• työkykyä ylläpitävä toiminta
• raskaus ja synnytys
• isyysloma
• ottolapsen hoito
• alle 3 - vuotiaan lapsen hoito
• alle 10 - vuotiaan lapsen sairastuminen
• alle 16 - vuotiaan lapsen sairaanhoito tai kuntoutus
• aikuiskoulutus
• varusmies- ja siviilipalvelus sekä kertausharjoitukset
• tuottajajärjestöjen kokoukset
• lähiomaisen kuolema ja hautajaiset
• yritystoiminnan jatkuminen tai siitä luopuminen
• muu syy, esim. omat vihkiäiset ja omat 50- ja 60 - vuotispäivät

Maksullinen lomitus

Vuosiloma- ja sijaisapulomitustöiden lisäksi maatalousyrittäjä voi saada maksullista lomittaja-apua myös muihin kuin maatalousyrityksen töihin. Tuettua maksullista lomitusta voi saada tilan jokainen vuosiloman oikeutettu yrittäjä enintään 120 tuntia vuodessa. Maksun suuruus on sidottu lomittajien palkkatasoon vastaten suurin piirtein lomittajan peruspalkkaa. Myös maatalousyrittäjät, jotka järjestävät lomituksensa itse, voivat saada maksullista lomittaja-apua. Lomittaja voi olla paikallisyksikön palveluksessa oleva lomittaja, ammatinharjoittaja tai lomittajayrittäjä.Maksullista lomituspalvelua voi saada kaikkina viikonpäivinä. Maksullinen lomitus ei saa kuitenkaan estää muiden viljelijöiden vuosilomien ja sijaisavun järjestymistä. 

Lomituspalvelujen järjestäminen

Lomituspalveluja haetaan yrittäjän sijaintikunnan lomituspalveluja hoitavasta paikallisyksiköstä Suupohjan alueella;

SEK / Suupohjan maatalouslomitus paikallisyksikkö, Teknologiapuisto 1, 61801 KAUHAJOKI (käyntiosoite)

PL 112, 61801 KAUHAJOKI, p. (06) 2413 3803 (kts lomituspalvelut / yhteystiedot) 

Itsejärjestetty lomitus

Maatalousyrittäjä voi järjestää lomituksensa myös itse. Tällöin yrittäjä hankkii lomittajan itse ja saa tämän palkkaamisesta korvauksen toimittamalla paikallisyksikköön lomittajan allekirjoittaman selvityksen lomituksen toteutumisesta. Lomat voi pitää yhtä aikaa tai erikseen muiden perheenjäsenten kanssa. Lomaan voi sisälty niin monta pyhäpäivää kuin yrittäjä haluaa Jos yrittäjä haluaa järjestää lomituksen itse, hänen tulee ilmoittaa siitäetukäteen paikallisyksikölle.Ilmoitus täytyy tehdä myös, jos yrittäjä haluaa takaisin kunnallisen lomituksen piiriin. Molemmissa tapauksissa ilmoitus pitää tehdä kirjallisesti paikallisyksikölle kesäkuun loppuun mennessä. Siirtyminen tapahtuu seuravan vuoden alusta.

Maatalousyrittäjä voi hankkia lomittajan lomituspalveluja tuottavalta yrityksestä, käyttää itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivaa lomittajaa tai solmia työsuhteen lomittajan kanssa.

Työnantajan velvotteista saa tietoa; Maaseudun Työnantaliitosta tai internetsivulta www.tyonantajat.fi

Tuetun maksullisen lomituksen aikana yrittäjä voi käyttää lomittajana paikallisyksikön palveluksessa olevaa lomittajaa tai ostaa palvelun lomituspalveluyritykseltä tai - yrittäjältä. 

Lomituspalvelujen hakeminen

Vuosilomaa haetaan kirjallisesti paikallisyksikön määräämän hakuajan kuluessa. Suupohjan paikallisyksikön alueella vuosilomien hakuuaika on vuosittain lokakuu. Vuosilomaoikeutta on haettava riippumatta siitä, kuuluuko yrittäjä paikallisyksikön järjestämän lomituksen piiriin vai järjestääkö hän lomituksensa itse. Yleensä hakemus tehdään paikallisyksikön lähettämällä hakemuslomakkeella.

Sijaisavun hakeminen

Sijaisapua voidaan hakea kirjallisesti tai suullisesti. Päätös sijaisavusta annetaan aina kirjallisesti. Myös itsejärjestetyn lomituksen piiriin kuuluvan yrittäjän on haettava sijaisapuoikeutta. Koravauksen maksaminen edellyttää, että maatalousyrittäjä toimittaa paikallisyksikölle lomittajan allekirjoittaman selvityksen lomituksen toteutumisesta. Sijaisapuhakemuksen liitteet ja todistukset / sijaisavun hakemista varten yrittäjän pitää toimittaa paikallisyksikköön eri sijaisapuperusteiden vaatimia KELA:n antamia päätöksiä tai muita todistuksia.

Muutoksenhaku / maatslousyrittäjällä on mahdollisuus hakea oikaisua paikallisyksikön vastuuhenkilön hänelle antamista päätöksistä, kuten vuosiloma- ja sijaisapuoikeuksista, itsejärjestetyn lomituksen korvauksista ja maksullisen lomituksen maksuista. Muutoksenhakuosoitus tulee aina päätöksen mukana 

Lomittajan työtehtävät

Lomittajan työtehtäviin kuuluvat kotieläintalouteen  ja kasvinviljelyyn liittyvät, lomitusaikana välttämättä tehtävät työt. Lomittaja työtehtäviin eivät kuulu metsätyöt, eivätkä rakennustyöt. Myös liitännäistoimintoihin liittyvät työt jäävät lomituspalvelujen ulkopuolelle. 

Lomittajan työpäivän pituuden määrittämiseksi yrittäjän on ilmoitettava paikallisyksikölle tilan kotieläinten määrä ja laatu sekä käytettävät työmenetemät. Ilmoitus pitää tehdä myös tilalla vakituisesti kotieläintalouden työtä tekevistä henkilöistä, mmyös heist, joilla ei le lomaoikeutta,lisäksi tulee ilmoittaa, millä tehtäväosuudella kukin tilalla työskentelevä hoitaa tilan tehtäviä. 

Itsejärjestetyssä lomituksessa paikallisyksikkö antaa päätöksen vuosilomassa ja sijaisavussa korvattavissa tunneista.Kun yrittäjä järjestää lomituksensa itse, hän voi vapaasti sopia lomittajan kanssa, mitä töitä tämän tehtäviin kuuluu ja miten pitkää päivää lomittaja tekee. SEK / lomituksen paikallsiyksikkö maksaa lomituskorvauksen kuitenkin vain niiltä tunneilta, jotka se on laskenut lomittajalta kuluvan välttämättömiin töihin. 

Näin lomitus onnistuu

Lomitus onnistuu yhteistyöllä. Tavoitteena on, että lomituspalvelut järjestetään mahdollisimman hyvin yrittäjien toiveiden mukaan. Myös yrittäjä voi osaltaanvaikuttaa lomituksen onnistumiseen. Sen vuoksi järjestelyistä ja lomittajan opastuksesta on hyvä sopia jo etukäteen. 

Ennen lomituksen alkamista maatalousyrittäjä;

1. opastaa lomittajan työhönsä ja antaa kirjalliset ja suulliset ohjeet eläinten hoidosta
2. huolehtii, että työolot ja koneet täyttävät työturvallisuusvaatimukset
3. opastaa lomittajan koneiden, laitteiden ja vaarallisten aineiden käyttöön
4. hankkii maatalousyrityksessä loman aikana tarvittavat rehut ja muut tarvikkeet
5. ilmoittaa lomittajalle, mistä hänet (tai hänen edustajansa) tavoittaa loman aikana

Yhteistoimintaryhmä / maatalouslomitus

Lomituspalvelujen onnistuminen edellyttää yhteistyötä kaikkien lomitusjärjestelmän kanssa tekemisissä olevien välillä. Paikallisyksiköiden toiminta-alueisiin on perustettu paikallisia yhteistoimintaryhmiä, joissa on jäseninä lomituspalveluista vastaavan paikallisyksikön vastuuhenkilö, lomittajien ja viljelijöiden edustajat sekä MELA-asiamies. Yksittäinenkin maatalosuyrittäjä voi vaikuttaa alueensa lomitusten toimivuuteen ja palvelujen kehittämiseen ottamalla yhteyttä oman paikallisyksikkönsä yhteistoimintaryhmän jäseniin ja esittämällä heille näkemyksensä. Yhteistoimintaryhmän toimikausi on neljä vuotta. Se on yhdenmukainen kuntien / kaupunkien valtuustokausien kanssa.

Suupohjan seutukunta / maatalouslomituksen yhteistyöryhmä 2013-2016

Erlands Marjo                      Teuva / MTK / maatalousyrittäjä

Ingves Mats                         KRS / ÖSP / maatalousyrittäjä

Klemola Hely                      SEK / maatalouslomittaja

Kuusisto Timo                    Kurikka / MTK / maatalousyrittäjä

Lehtinen Pekka                   Kurikka (Jurva)/ MTK / maatalousyrittäjä

Mäkelä Antti                        Karijoki / MTK / maatalousyrittäjä

Nurminen Ville                    Kauhajoki/ MTK / maatalousyrittäjä 

Hopealahti Teijo                 SEK / maatalouslomittaja

Rintahaka Tapio pj.             Mela-asiamies / Suupohja

Teikari Simo                        Isojoki / MTK / maatalousyrittäjä

Uusitalo Mikko                     KRS / MTK / maatalousyrittäjä

Ojanen Lea                         SEK / lomatoimenjohtaja / yhteistyöryhmän esittelijä ja sihteeri

Lomituksen yhteistyöryhmän kokoontuuu vuosittain kolme kertaa, kaksi kertaa kevätkaudella ja kerran syyskaudella. Yhteistyöryhmän jäsenet edustavat lomituspalveluissa mukana olevia tahoja, maatalousyrittäjiä, maatalouslomittajia ja lomituksen hallintoa. Yhteistyöryhmällä ei ole muodollista päätösvaltaa. Sen päätöksillä on suosituksen luonne. Varsinaiset päätökset tekee lomituksen vastuuhenkilö, joka myös vastaa tekemistään päätöksistä.

Yhteistyöryhmän tehtäviä

•  toimia lomituksen hallintohenkilöstön (vastuuhenkilö) tukena lomituspalvelujen järjestämiseen liittyvissä käytännön kysymyksissä
•  seurata palvelujen toimeenpanoa, lomituksen käytännön toteutusta ja huolehtia siitä, että lomituspalvelusäännösten tarkoitus ja tavoite toteutuu
• yhteistoiminnan edistäminen palveluiden käyttäjien, lomitushallinnon ja lomittajien välillä
•  edistää toiminnallaan lomituspalvelujen oikeudenmukaista, taloudellista ja tehokasta toimeenpanoa
•  tiedon välittäminen eri sidosryhmien välillä lomituspalvelujen toimeenpanoon liittyvistä asioista